Luku 15
Intervallien tunnistaminen
Soita vapaa D-kieli. Se on neljäs kieli ohuimmasta lukien. Kuuntele hetki ja hyräile sävel takaisin. Soita D uudelleen ja vertaa omaan ääneesi. Jos sävel on äänellesi liian matala, kokeile hyräillä D-kielen 12. nauhan D:tä. Se soi oktaavia ylempänä.
Intervalli tarkoittaa kahden sävelen väliä. Soita ensin vapaa D ja sitten samalta kieleltä 2. nauhan E. Vaihda seuraavalla kerralla jälkimmäinen sävel 4. nauhan F♯:ään. Kuuntele, miten paljon ylemmäs toinen sävel nousee. Samalla kielellä yksi nauha vastaa yhtä puoliaskelta. Kertaa intervallit I osasta.
| Sävelet | Nauhat | Intervalli |
|---|---|---|
| D–E | 0 ja 2 | Suuri sekunti |
| D–F♯ | 0 ja 4 | Suuri terssi |
| D–A | 0 ja 7 | Puhdas kvintti |
Harjoitus · Etsi jälkimmäinen sävel
Jokainen pari alkaa nyt vapaalta G-kieleltä. Kuuntele, hyräile parin jälkimmäistä säveltä ja kokeile G-kielen nauhoja 2, 4 ja 7. Missä nauhassa kuulet saman sävelen? Etsi sävel ensin ja nimeä sitten väli.
Tarkista sävelvälit
- G–D. Nauhat 0 ja 7, puhdas kvintti.
- G–A. Nauhat 0 ja 2, suuri sekunti.
- G–B. Nauhat 0 ja 4, suuri terssi.
Luku 16
Bassolinjan kuuleminen
Bassolinja on matalalla soiva sävelkulku. Kun kuuntelet säestystä, kokeile seurata ensin alinta ääntä. Hyräile sen liike ja etsi sävelet kitaran kolmelta paksuimmalta kieleltä. Jos hyräilet oktaavia ylempää, kokeile kitaralla samannimistä matalampaa säveltä.
Harjoitus · Kuuntele basso yksin ja säestyksen alla
Äänitteessä kuulet ensin neljä bassosäveltä, yhden joka tahdin alussa. Hyräile ne ja etsi samat sävelet kitaralta. Tauon jälkeen sama basso toistuu sointujen alla. Kokeile, pystytkö hyräilemään basson myös silloin.
Tarkista bassosävelet
| Tahti | Basso | Paikka kitaralla |
|---|---|---|
| 1 | E | Vapaa paksu E-kieli |
| 2 | C | A-kielen 3. nauha |
| 3 | G | Paksun E-kielen 3. nauha |
| 4 | D | Vapaa D-kieli |
Toisella kierroksella basson päälle soivat Em, C, G ja D. Voit soittaa sointujen mukana, kun basson järjestys on tuttu.
Basso antaa vihjeen soinnusta. Tässä harjoituksessa se soittaa aina soinnun perussävelen. Kappaleissa basso voi soittaa myös jonkin muun sävelen. Esimerkiksi G/B tarkoittaa G-duurisointua, jonka bassossa soi B.
Luku 17
Sointujen tunnistaminen
Kun tiedät soinnun perussävelen, kokeile samasta sävelestä sekä duuri- että mollisointua. Soita kitaralla D ja Dm vuorotellen. Kummassakin otteessa kolme kieltä pysyy samoina. Ohuimmalla e-kielellä D-duurissa soi F♯ ja D-mollissa F. Juuri tämä sävel, soinnun terssi, erottaa duurin ja mollin.
| Sointu | Ote paksusta ohueen | Ohuin e-kieli |
|---|---|---|
| D | xx0232 | 2. nauha, F♯ |
| Dm | xx0231 | 1. nauha, F |
Otteissa x tarkoittaa, että jätät kielen soittamatta. 0 tarkoittaa vapaata kieltä. Molemmissa otteissa soittaminen alkaa vapaalta D-kieleltä.
Harjoitus · Kumpi on molli?
Kuuntele ensin tuttu D ja Dm. Pitkän tauon jälkeen kuulet kaksi sointua, joiden perussävel on A. Kokeile verrata niitä omalla kitarallasi A-otteeseen x02220 ja Am-otteeseen x02210. Kumman kuulet ensin?
Tarkista soinnut
Tauon jälkeen kuulet ensin Am:n ja sitten A-duurin. Näissä otteissa ero on B-kielellä. Am-otteessa B-kielen 1. nauhalta soi C. A-otteessa 2. nauhalta soi C♯.
Luku 18
Kappaleen purkaminen ilman nuotteja
Kuunnellaan lyhyt kappale Paluumatka muutaman kerran. Etsi kullakin kerralla yksi asia. Pidä kitara käden ulottuvilla, jotta voit verrata kuulemaasi omaan soittoon.
- Löydä pulssi. Alussa kuulet neljä lähtöiskua. Laske niiden jälkeen 1–2–3–4 aina uudelleen. Jokaisen tahdin ykkösellä alkaa uusi sointu.
- Merkitse osan vaihto. Kutsu alkua A-osaksi. Kun melodia nousee ja säestys täyttyy, merkitse B. Laske, montako tahtia ehdit laskea ennen vaihtoa.
- Etsi bassosävelet. Pysähdy tarvittaessa jokaisen tahdin kohdalle. Hyräile ykkösellä soiva matala sävel, etsi se kitaralta ja kirjoita se muistiin.
- Kokeile sointuja. Tässä kappaleessa vaihtoehdot ovat Em, C, G ja D. Valitse sointu, jonka nimi vastaa bassosäveltä. Jos bassossa soi E, kokeile Em:ää. Kuuntele, asettuuko sointu säestykseen.
Harjoitus · Tee oma sointukartta
Piirrä paperille neljä ruutua A-osalle ja neljä B-osalle. Kirjoita ensin kuhunkin ruutuun bassosävel ja täydennä soinnut. Soita lopuksi kartasta koko kappale mukana.
Tarkista Paluumatkan rakenne ja soinnut
B alkaa viidennen tahdin ykkösellä. Bassot kulkevat A-osassa E–C–G–D ja B-osassa G–D–C–G.
| Osa | 1. | 2. | 3. | 4. |
|---|---|---|---|---|
| A | Em | C | G | D |
| B | G | D | C | G |
Kappale päättyy G-sointuun. Anna sen soida rauhassa loppuun.
Harjoitus · Etsi ensimmäinen melodiasävel
Palaa A-osan alkuun. Basso alkaa ykkösellä ja melodia kakkosella. Hyräile melodian ensimmäinen sävel ja etsi se kitaran kahdelta ohuimmalta kieleltä.
Tarkista melodian aloitussävel
Melodia alkaa E:stä. Soita ohuinta e-kieltä vapaana tai B-kielen 5. nauhaa. Kappaleen ensimmäinen bassosävel on vapaa paksu E, kaksi oktaavia alempana.
Kokeile samaa tutun kappaleen neljään tahtiin. Merkitse ensin vaihtokohdat ja bassosävelet. Kokeile sitten, mikä sointu kuulostaa samalta kuin äänitteessä. Kertaa avoimet otteet ja sointukartta II osasta.